A tulee tänne etelään tiistaina. Keskiviikkona muutan kokonaan. Vein tänään rinkallisen tavaroita, sovin takuuvuokra- ym. asioita ja join kahvia tulevien kämppisteni kanssa, tai kahden kolmesta. Ne olivat oikein mukavanoloisia: Zuri, baskimaalainen 23-vuotias sairaanhoitaja-antropologi ja katalaani David, 23-vuotias opiskelija, josta en muista nyt että mitä se opiskelee. Samanikäisiä ollaan siis vieläpä kaikki. Heidän lisäkseen asunnon jakaa kanssamme Borcha (ei hajuakaan miten sen nimi kirjoitetaan, tää on ihan villi arvaus), 25-vuotias poika, joka ei ennakkokäsityksestäni poiketen olekaan katalaani, vaan perheineen muualta muuttanut, mutta jo kauan Barcelonassa asunut. Z ja D kertoivat tänään, että siinä on vähän nörtin vikaa, joten se viettää enimmän aikansa, siis töiden ulkopuolella, pelaten tietokoneella (välihuomio: tästä on puhuttu joskus, mutta ennen ajattelin, että ihan höpöhöpöä on sellainen väite, että henkilöltä voi mennä ulkomailla sen oma äidinkieli vinksalleen puolessa vuodessa. No, minä käytän suomea aika paljon, ja L:n sekä suomalaisten vieraiden ansiosta puhunkin sitä aika usein. Tästä huolimatta mietin äsken sanotaanko suomeksi luontevammin, että pelata tietokonetta vai tietokoneella. Kai molemmat ovat mahdollisia, päädyin jälkimmäiseen) eikä sitä näin ollen näe paljoakaan. Anteeksi tuo liian pitkä sulku, joka saattaa katkaista tuon borka-ajatuksen tehokkaasti. En nyt jaksa miettiä, miten tuon muutenkaan jäsentelisin.

Selvisi myös, että asunnossamme on televisioon liitetty kovalevy, joka sisältää tv-sarjoja ja elokuvia. Voi olla, että ne ovat dubattuja, mutta kai sitä voi aikaa viettää katsoen myös 'Los Perdidos'ta. En oikein tiedä miten se homma toimii, on nimittäin vähän heikosti hallussa tuo espanjan tekniikkasanasto. Myös internettiä oli määrä jotenkin virittää, mutta siitä tajusin vielä vähemmän, paitsi että jotain piuhoja pitää vetää neljä metriä ja että router. Ja kavereja saan kutsua kylään ja kaikkee. Mutta on tuo espanjanpuhuminen yhä vähän työlästä, tai ehkä se johtui lievästä krapulasta, että se tuntui tänään siltä. Z oli kyllä aika puheliaanoloinen ja sosiaalinen viipottaja, joten saanen puhua kastilian hienoa kieltä tulevaisuudessa runsaammin kuin nyt. (täällä meillä nykyisessä kodissa ei puhuta, paitsi intianenglanniksi huutamalla).

Kohta voisin käydä nukkumaan ja mennä huomenna yliopistolle tutkimaan, että mitä opiskelen keväällä ja koska ja missä. Täällä on kyllä kaikki tiedottaminen ja kursseille ilmoittautuminen ja ylipäänsä monet muutkin Suomessa jokseenkin helposti hoituvat asiat tehty ihan samperin hankaliksi. Välillä pistää ihmettelemään, että miten nää huithapelit ylipäänsä saa yhteiskuntansa pysymään pystyssä.

Ainiin, olin eilen raveissa (suom. reivilöissä). En siis katsomassa hevosia vaan kuuntelemassa ja lopulta myös tanssimassa konemusiikkia, josta nyt en tarkemmin osaa määritellä, että mitä lie housea tai trancea se mahtoi olla (olen konemusiikkigenren kanssa vielä enemmän hukassa kuin hevin, josta en myöskään tiedä mitään). Oli tuttuja ja kavereita mikä oli mukavaa. Paikka oli myös kiva, ilmeisesti joku vanha tehdas tms Selva de marissa. Sinänsä onkin harmillista, että en oikein ole mikään teknon (tahallinen karkea yleistys, ei se kaikki kuulemma ole teknoa. Höpsis) ylin ystävä. Kyllä sitä nyt mieluummin tanssii ku turpaansa ottaa, mutta silti. Rokkia ja punkkia pitää kansalle tarjoilla, ja skata.

Noin muuten Faith No Moren King For A Day Fool For A Lifetime on jotenkin päätynyt voimasoittoon, näinkin varhain. Lisäksi mielisin kuunnella Nine Inch Nailsia, jota levyvarantoni sangen kitsaasti sisältää. Niillä oli tässä viikolla keikka Barcelonassa. Kukaan ei ollut halukas lähtemään kanssani sinne silloin kun liput tulivat myyntiin. Ihmisillä on ihan tylsä musiikkimaku täällä kyllä. Enkä halunnut mennä yksin.

Eiköhän tässä nyt ole taas tarpeeksi tätä puolityhjänpäiväistä höpinää. Ei voi miti, en jaksa muodostella tänne hienovaraisia yhteiskunnallisia analyysejä ja mullistavia synteesejä.

Faith No More: Ugly In The Morning