Olen lusmuillut geopolitiikan kurssin kanssa. Kurssi on mielenkiintoinen, mutta 2/3 artikkeleista, joista pitää askerrella 2 sivun kriittinen analyysi (mikä se on?) ja käsitekartta kustakin, ovat aivan liian sekavia, että jaksaisin koittaa hahmottaa niitä monta tuntia. Turha varmaan mainitakaan, että aikaa on ollut jokunen viikko. En vaan voi tehdä mitään ajoissa. En pysty, se tuntuu irrationaaliselta (ei kuulemma ole). Koossa on nyt kaksi sivua hyvähköä kriittistä analyysiä, melkein sivu huonoa ja yksi sekava runko, yksi käsin ja kaksi wordilla tehtyä hyvin sekavaa käsitekarttaa sekä aivoista kadonnut ajattelukyky.

Nyt, jos en olisi ihan tyhmä, katsoisin nuo saannokset läpi ja menisin nukkumaan (vaikka oikeasti sitten luen vielä "pari sivua" kirjaa, ja yhtäkkiä on melkein aamu). Aamulla kirjoitan niin paljon kuin ehdin. Vetoan erasmuuteen ja ulkomaalaisuuteen, jos tekstistä puuttuu osittain järki. Onneksi hätätapauksessa lisäpituutta saa marginaaleja suurentamalla.

Eilen metro kulki ensimmäistä kertaa läpi yön. Se oli minusta hyvä juttu. Niinpä en mennytkään kauheaan paikkaan, vaan ajoin metrolla kotiin kolmelta. Järkevän kokeilun (metro ajaa ainakin lokakuuhun asti lauantai-sunnuntaisin läpi yön) kunniaksi maksoin matkani (huikeat 0,69e) enkä hypännyt portin yli, kuten usein muulloin. Kyse ei ole varmaankaan rahasta. Lähinnä niin tekee koska voi, ja koska joskus tuntuu liian työläältä kaivaa lippua laukusta. (terveisiä vaan Helsinkiin, ei ne metroportit estä pummilla ajelua).

Huomenna pitää kirjoittaa kaksi sivua jostain, joka liittyy Latinalaisen Amerikan demokratisoitumisprosesseihin. Luin artikkelin tai kaksikin, joista pitää kirjoittaa, mutta en nyt muista niistä mitään. Paitsi että se toinen, tai oikeastaan ensimmäinen oli hankala. Piti keskittyä naama kurtussa ymmärtääkseen, mikä oli ehkä turha ponnistus, koska en nyt kuitenkaan enää muista mitä siellä kerrottiin. Scheisse.