Barcelona on kummallinen paikka. Taalla kaikkia vasyttaa aina. Ylivoimaisesti yleisin vastaus kuulumisten tiedusteluun, ainakin vaihto-tovereiden keskuudessa, on jokseenkin "mitas tassa, vasyttaa" (katalaaniksi jokseenkin: Hola, com va això? Bé, anar fent, estic una mica cansat/cansada.)  Eika siina mitaan. Onpahan ainakin joku puheenaihe.  Ja sitten mennaan tauolla nauttimaan kahvia, hyvaa ja halpaa.

Huomenna alkaa Mercè, Barcelonan ylimitoitettu nelipaivainen festa. Tapahtuu kaikenlaista ja yliopistokin on maanantain suljettu. Ilotulituksia ja kansantanhuja ja gargantteja ja puheita. Ja metrokin kulkee ympari vuorokauden. On jo syyta olettaa, etta vasymystilanne ei varmaan lahipaivina parane. Sita ennen pitaa pelata jalkapalloa (tai muuta palloa) rannalla ja juhlia pohjoisirlatilaistoverittaren syntymapaivaa (tanaan).

Eilen olin myos espanjan tasokokeessa. Se ei ollut kovin vaikea. Ensi viikolla on edessa suullinen koe. Meidan tdk:ssa nayttaa olevan vaihdossa eraskin korealainen ja japanilainen. Se oli kummaa. Juttelin niiden kanssa (ne ei puhuneet kauhean hyvin espanjaa) tasokokeen jalkeen. Ja loput on Ranskasta ja Saksasta, epailen. Pitaisi keksia itselle lukujarjestys, ehka ensi viikolla, jos jaksan paneutua asiaan (epailen).

Piti kertoa viela cavasta ja suklaasuihkulahteesta ja puistoista, mutta ku emmie jaksa! Menen laittamaan ruokaa mahaan ja ehka paivaunta paahan myos. Ja sitten palloa potkis!