Nyt se sitten alkoi, se loma. Kävin viimeisessä tentissä eilen ja lähetin viimeisen koulutyön tänään. Juhlin siivoamalla, menemällä kirjastoon (lainasin Paul Austerin Brooklyn Follies) ja syömällä kirsikoita. Nyt on vähän kummallinen olo. En oikein tiedä pitäisikö tässä juhlia jotenkin ja jos pitäisi niin kenen kanssa ja missä ja miten. Luulen, että tänään juhlin itseni kanssa katsomalla lostia ja möllöttämällä. Juhlinnat voisin säästää Sant Joaniksi, joka siellä Suomessa Juhannuksenakin tunnetaan.

Ostin äsken myös rantalukemiseksi  hömppälehtiä, Rolling Stonen ja sitten jonkun euron naistenlehden. Rolling Stonen valitsin, koska sen kannessa on Keith Richards ja Johnny Depp. Ei mikään, jonka kannessa on Keith Richards ja Johnny Depp voi olla läpeensä huono. Toivottavasti huomenna on rantasää.

Toden totta sangen omituinen olo, kun ei ole mitään niskaan hengittävää pakkoa yltää mihinkään suorituksiin. Toisaalta tässä lomassa on toki pari harmillista piirrettä. Ensinnäkin jokseenkin heti Suomeen palattuani täytyy alkaa lukea yhteen tenttiin, jotta ne ottavat minut sitten sinne proseminaariin. Toisekseen tämän loman olisi mieluusti muutenkin hyvä loppua aika pian Suomeen paluuni jälkeen. Minulta loppuvat nimittäin pian rahat, ja rahaahan tunnetusti saa lähinnä tekemällä töitä. Siinä taas on sellainen pieni pulma, että minulla ei ole työpaikkaa. Sattuisikohan jollain lukijoistani olla työpaikkaa tarjolla lähestulkoon humanististen tieteiden kandidaatille, joka osaa kaikenlaista eikä ole kovin laiskakaan? Muuten teen (lähestulkoon) mitä vaan, mutta ruokakaupan kassalle en mene. Enkä mielellään siivoa. En muuten tiedä kumpi on kauheampaa, työpaikan vai asunnon etsintä. Sikäli sitä onkin tässä hyvä pohtia, että pian minulla ei ole asuntoakaan.

Jotenkin onnistuin ihan itse latistamaan lomafiiliksen itseltäni. Taidan avata tuon hyllyssä olevan punaviinipullon ja juoda sen takaisin. Nähdääs taas.