Barcelonassa tulvii. Taalla on nyt satanut kolme paivaa. Rankahkosti.
"Kuin saavista kaataen" tuntuu riittamattomalta ilmaukselta kuvailemaan
naita sadekuuroja. Pikemminkin sanoisin "kuin painepesurista". Lehden
(ehka Metro, ehka 20 minutos) mukaan parissa paivassa on satanut
kolmannes alueen keskimaaraisesta, vuotuisesta sademaarasta. Taalla on
siis todella kostea tunnelma. Sade on ehtinyt aiheuttaa yhden
kuolemantapauksenkin, joku munssi oli kai heittanyt veivin Valenciassa.
Ei hukkunut vaan kai lahinna liukastunut. Sade, ja Barçan ei niin kovin
yllattava voitto Levski Sofiasta ovat olleet viime paivien kuumimmat
puheenaiheet lehdistossa.
Tata maata ei ole ehka rakennettu kestamaan vaihtelevia saatiloja. (en
tieda onko mitaan maata. vrt. kotimaamme talvisin sortuilevat katot.)
Vetta on joka paikassa, myos sisatiloissa. Metroalueiden seinat ja
katot vuotavat. Veden lainehdintaa ehkaistaan kantamalla paikalle iso
kasa sahanpurua. Sitten otetaan vartija katsomaan, ettei vaki polje
sahanpurua jalkoihinsa ja aiheuta ennennakematonta sotkua. Meilla
vuotavat ikkunat, koska niita ei ole keksitty eristaa mitenkaan. Alan
kovasti toivoa auringon palaavan pian.
Sade aiheutti
epasuorasti myos sen, etta ajoin tiistaina ensimmaista kertaa
yobussilla. Suoranaisesti sen aiheutti se, etta metro ei kulje klo
03.00 yolla. En kuitenkaan tuntenut vetoa kavella kotiin (ehka n. puoli
tuntia Plaça Catalunyalta) kaatosateessa. Otin siis nitbus 03:n.
Kuljettaja ilmeisesti kuvitteli olevansa vahintaan Fernanda Alonso,
sikali innokkaasti tama kaahaili autioilla kaduilla. Bussin reitti oli
mutkikas, ja olinkin ihan varma, etta jos en kuole kolarissa niin
vahintaankin eksyn ja joudun vaaraan (tai vaaran-) paikkaan.
Hammastyttavaa kylla, osasin jaada pois melkein oikealla pysakilla.
Syy, miksi olin keskustassa kolmelta yolla, oli myohaan mennyt
leikkiminen kohtalotoverein kanssa. Eksyimme myos erasmus-partyyn Liian
Kalliiseen Ja Hienoon Baariin (erikoishinta erasmuksille: olut vain
kolme euroa! normaalihinta 5€, viisi euroa pullosta , voitteko
kuvitella, Budweiseria!!). Emme olleet pitkaan. Sitten menimme
Tavalliseen Baariin, se oli ihan mukavaa. Jotenkin on sellainen
mielikuva paassa, etta eramusten odotetaan juopottelevan innokkaasti ja
kayttaytyvan typerasti (humaltuvan, ottavan paidan pois(tytot),
tanssivan poydalla), joka paiva. En innostunut. Epailemme myos, etta
erasmus-partyja jarjestavat pojat jarjestavat niita vain paastakseen
sankyyn pohjoismaalaisten tyttojen kanssa. Niin ne kuulemma ainakin
Italiassa tekevat. Tai toivovat.
Tanaan leikin taas, mutta en
mene erasmus-partyyn (ei silla etteiko sellaista tanaankin olisi. joka
paiva on). Menemme kaljalle. Jee. Lisaksi, se on muiden vaihtareiden
-tai katalaaninkurssitovereiden- kunniaksi sanottava, puhumme
keskenamme paa-asiassa espanjaa (ainakin me/ne jotka sita osaavat
yhtaan). Se on minusta tosi hyva juttu. Suunnittelimme myos
katalaaninpuhumispiiria, jahka osaamme sita vahan enemman.
Jaa. No nyt olikin taas paljon asiaa. Joskus on.
torstai, 14. syyskuu 2006
Kommentit