Kolmen hengen suomijengimme vietti tässä päivänä muutamana todellisen pikaloman. Kahdessa päivässä näimme Málagan, Marbellan ja Puerto Banuksen (joka oikeastaan taitaa olla osa Marbellaa) sekä bussin ikkunasta Benalmádenan, Torremolinoksen ja Fuengirolan: paljon mummoja ja pappoja! Andalusiassa kyllä ihan ilmoja piteli, varsinkin ulkona, eikun helmikuuksi. Tiistaina otimme päiväunet rannalla, jossa nautimme myös piknikin myöhemmin. Agentti L onnistui jopa polttamaan naamansa, joskaan ei kovin pahasti. Jonkinlaiseksi vastineeksi tämä myös ruskettui muilta osin huomattavasti paljon komeammin kuin allekirjoittanut. Costa del Sol oli nimensä veroinen.

Rannallamakailun lisäksi pööpöilimme kaupungilla, joka vaikutti huomattavasti kokoaan pienemmältä. Málagassa kuuleman mukaan asuu siinä puolisen miljoonaa homo sapiensia. Vanha kaupunki oli kuitenkin varsin symppis ja pikkukaupungin oloinen, kivaa vaihtelua Barcelonan hulinaan (vaikka eihän tämäkään kovin suuri kaupunki ole). Kävimme myös tapaksilla, itse asiassa niinkin tarmokkaasti, ettemme muuta jaksaneetkaan illalla enää syödä. Etelässä on ihastuttava käytäntö, että kaljakupposen kanssa saa pieniä tapaksia ihan ilmaiseksi. Ei täällä meillä Kataloniassa vaan...

Tapastelun jälkeen menimme hostellille (kerrassaan suositeltava Picasso's Corner: siisti, mukava, edullinen, mukava henkilökunta ja muutenkin nastaa. Että jos joku kaipaa kivaa hostellia Málagasta niin sinne mars), josta porukkaa olikin lähdössä kulman taakse katsomaan jotain ska-yhtyettä. Liigamme jäi kuitenkin hetkeksi ihmettelemään hostellin aulaan, jossa seuraamme liittyi quebecläinen poika (no, 28-vuotias poika), joka opiskelee Autònomassa laillamme, ja jonka nimeä emme vieläkään tiedä (!). Kevin hostellista teki meille huokeat rommikolat. Niiden jälkeen päätimme siirtyä tarkkailemaan ska-tilannetta, vaikka sieltä palanneet ruotsalaistytöt kertoivatkin paikalle saapuneen ihmismäärän reippaasti ylittävän baarin pinta-alan. Oikeassa oli. Ska-poppoo kuulosti ainakin minun korvaani vallankin hyvältä, mutta tungos oli jossain sietämättömän tuolla puolen. Näin ollen lähdimmekin (me suomalais-barcelonalaiset kaksoisagentit ja kanadalainen herra X) väljään eri-baariin kuulemaan jatsinsoitantaa, joka sekin oli hyvinkin korvaansopivaa. Nukkumaan pääsimme jo kolmelta, mikä olikin seuraavan päivän seikkailuja ajatellen ihan hyvä juttu.

Nyt en oikeastaan jaksa kertoa siitä, joten jatkan tarinaa vaikkapa huomenissa, jolloin vuorossa on kerrassaan tolkuton määrä bussilla ajelua, Marbella ja Puerto Banus. Kuvan voin pistää. Muuten yritän nyt ottaa kuvia ja laitella niitä flickriin. Että niitä näkee, pitää olla kaverini. Koska siellä ei ole vielä oikein mitään, kerron myöhemmin miten minut löytää.
396736.jpg
Espanjassa, kuten muissakin katolisissa maissa, juhlitaan juuri näinä päivinä Karnevaalia. Perinteisestihän tuolloin on juhlittu ja syöpötelty juuri ennen paastoa, jonka ajaksi lihalle ja rasvalle saakin sanoa heipat (otaksun, että juuri tästä juontaa juurensa Mardi Gras, rasvatiistai). En usko, että kovin monet espanjalaiset viettävät asianmukaista paastoa. Karnevaalia kuitenkin vietetään esimerkiksi pukeutumalla hassuihin asuihin (20Minutos -lehden mukaan suosittuja ovat mm. noidat ja zombit). Málagan keskustassa kosolti karnevaaliaiheisia valoja.